YEEWTERE : ABDOUL ATA GAWLO SECK, ET ABOU DIOP

pulaar

Aan banndam

 ~Aan banndam wallu hoore maa~

balloraa heen leñol maa. Anndu saa wallii leñol maa ko hoore maa mballu-ɗaa. saa walaani leñol maa tan a wallaani hoore maa.

Aan banndam tin-no yiɗ hoore maa njiɗoraa heen leñol maa. Anndu saa yiɗii leñol maa ko hoore maa njiɗɗaa. Saa añii leñol maa tan ko hoore maa ngañ-ɗaa.

Télécharger application, renndo fulbe 

                👇.................👇

            RENNDO FULBE.

Aan banndam danndu hoore maa ndan-ndoraa heen kadi leñol maa. Anndu saa danndii leñol maa ko hoore maa ndanndu-ɗaa. Saa danndaani leñol maa tan a dan-ndaani hoore maa.

Aan banndam tinno e hoore maa tin nono-ɗaa heen leñol maa. Anndu saa tinniima e leñol maa koy hoore maa tinniɗaa. Saa tinnaaki e leñol maa tan a tinnaaki e hoore maa.

Aan banndam tinno suur hoore maa cuuroraa heen leñol maa. Anndu saa suuri leñol maa ko hoore maa cuur ɗaa Saa suurtii leñol maa tan a suurtii hoore maa.

                  FACEBOOK 👇

       PULAAR E PULAREEJE

   

                  YOUTUBE 👇

           

            RENNDO FULBE.

Njimiri hanki e njimiri hannde.

Yimooɓe hanki e yimooɓe hannde. 

       ~  🎸🎸🎧🎤🎵🎶🎷🎺~

So en mbiyi jimɗi hanki, firtaani ko yima noo hanki koo tan, e yimooɓe hanki ɓee tan kaala ten. 

So en mbiyi jimɗi hannde kadi firtaani ko yima tee hannde e yimooɓe hannde ɓee tan kaala ten. 

So en  mbiyi jimɗi hanki e jimɗi  hannde, yimooɓe hanki e yimooɓe hannde kay, njiɗ-ɗen wiyde ɗoon tan ko yiman-nooɓe hanki ɓee, e ɓe hannde ɓee, ne ceerti ko heewi tee ngonaa gootum e fannuuji keewɗi. 

So en njiɗii nih kadi eɗen mbaawi wiyde, ko hanki njimiri ɓurnoo heewde nafoore sibu ko yimooɓe hanki e faarnor-tonooɓe njimiri Hanki ɓurnoo ittande ɗum geɗal mun haa timmi.

ko yiimooɓe hanki kadi ɓuroo yiɗde yimnde Ko ɓeen nii ɓurnoo teddinde njimiri. Sibu ndeen ɓeen kam ena nganndu noo jimɗi e njimiri koy aada e cosaan men jeyaa koy finaa tawaa men jeyaa.

ENA ƁEEYDA PINAL ENA ƁEEYDA KADI HAY GANNDAL. 

Ɓeen njimirtaano batte kaalis walla  faaro e  yiɗde yiyeede Ekn.. yimooɓe, ndeen ena teddin noo ko mbaɗata koo ena ngittan noo ɗum geɗal mum haa timmi. 

Sibu ena nganndi ena nganndu noo ko jaŋnginooɓe ko ñembateeɓe ko ñeemtinteɓe, ko finndinooɓe,  ko anndi-nooɓe. Ena nganndi suhaaɓe e mawɓe fof ne keɗoo ɗumʼen ne ndaara ɗumʼen ne keɗtoo ɗumʼen. 

Yimooɓe ndeen  ko ɓamtooɓe pinal kadi ngon noo, ko ɗuum nih saabii mbiymi ko hanki njimiri jimɗi e yimooɓe ɓurnoo ittaneede geɗal mun haa timmi. 

kono hannde kam ellee ɗuum fof gasii, ɗuum fof maayii, ɗuum fof majjii, ɗuum fof firtaama haa laaɓi ɗuum ittaama goɗɗum addaama wattaama ɗoo. ko won noo ɗoo hanki finaa taawaa men ko won noo ɗoo hanki aada men e cosaan men fof yoolaama majji-naama. 

hay goɗɗum ko alanaa en pinal alanaa en ganndal addaama, ɗuum finndin taa  suhaaɓe men anndin taa ɗumen hanki mum’en kono yonta men hannde kam ko ɗuum woni hay faaro mum’en so nii nattaani mi anndaa hol to ɗuum faari en e faari ɗumen. 

Hannde yimooɓe ne keewi sanne kono yiyde heen jimiroowo yiɗde yiyde heen jimiroowo finndinde Yiyde heen jimiroowo anndinde jimiroowo waajaade, yiyde heen jimiroowo ɓamtude leñol, yiyde heen mo yimiraani jawdi yimiraani kadi yiɗde tineede ɗuum kam hay so ina woodi heewaani yiyde ɗum kadi kam weeɓaani. 

Sibu hannde kala jimoowo mo alaa amooɓe, woppooɓe terɗe mum’en fof e boowal oon kam wiyata ko haydara waɗaani oon wiyata ko haydara alaa, haydara heɓaani oon wiyata ko anndetaake kadi halaa mun haaletaake e rajooji e teleeji. innde mun winndetaake e Internet Facebook, whatsApp ekn… 

yimooɓe hannde finndinnde kam wonaa  haaju mum’en, waajaade kadi umminaani ɗumʼen. Hanki men ɓe njejjitii ko ɓooyi, kamɓe e ardiiɓe en hannde ɓe ɓuro ndiraani haydara e mum’en. 

Ko koye maɓɓe tan ɓe ngon ndaa koye maɓɓe tan ɓe ngoƴaa ko hedii koo haaju maɓɓe ena bona heen. 

To facebook  👇

Pulaar e pulareeje

 To YouTube 👇

Renndo fulbe

Jogo WhatsApp goo, ɗiɗi haa tati, taw koy telfoŋ maa gooto.

             ↠HOL KO ƁURI ƊUM WELDE ↞

oɗon nganndi hannde ngon ɗen koy aduna mo nganndu ɗaa so en njiɗii mbiyen hoore mun, e laaci mun fof ko telfoŋ Android.

tee mo wiyi telfoŋ android fof wiya Internet kono kadi hay gooto e men majjaani wonnde kala jiɗɗo naatde e internet. 

ko maa sooda «connexion» ko ɗum nih saabii hannde jahjaaɓe heewɓe jooɗaade ñaamaani ñalawma kuur ɗo ɓurani ɗumʼen jooɗaade ngalaa Internet. 

So ɗuum yawtii, hannde kam kala telfoŋ mo alaa «connexion» alaa internet, oon telfoŋ ɓuro ndiraani e poos mo alaa kaalis, sibu poos mo alaa kaalis kam ene famɗi nafoore telfoŋ mo alaa connexion Kadi ko noon way. 

Ɗum fof e waade noon haaɗaani ɗoon tan sibu hannde kam kala jogiiɗo Connexion  taw alaa kadi WhatsApp way kono haydara joomum alaa nih. 

Hannde kam koy aduna WhatsApp wonaa ko heen telfoŋaaji nodda tee ko heen yeewtatee ko heen batuuji pelle fof mbattee. 

wadde noon  hannde kam nafoore WhatsApp famɗaani. so en njiɗii nih mbiyen jom telfoŋ fof hannde ne joogii ɗum.

Kono hoto njejjiten wonnde alaa e men fof jogiiɗo numero gooto hay so ɗum ena woodi e men hannde kam heewaani.

Ko ɗuum saabii hannde njiɗɗen yeewtude. 

Ko hol no neɗɗo waɗata haa waawa huutoraade numeruuji mum fof e WhatsApp.  

hol no joomun waɗata haa jogoo heen Watsaɓuuji ɗiɗi haa tati. Taw koy telfoŋ mun gooto. 

Hannde kam ɗiin applikaasiyooji ne keewi no feewi kono ɗi potaani. 

Ɓurɗi heen maantindaade(ɓayde) ɗii fof miin ko diidol boɗol tan  mbinndumi heen. haɗi nafa kono ɗi mbelaanimi sibu wonko ɓuriɗi moƴƴude. 

ko ɗii garooji les ɗoo ngoni ɗi binndumi

                           (rouge) 

mami addu heen daliilu mun Kadi. 

daaliilu mun tan ko yimɓe ɓee, fof potaani doole potaani mbaawka won yimɓe waaɓe no am nih kañum en mbaawaa sooɗde ñande fof connexion Internet taw ENA yaha e fof ko wayno Google, YouTube, Ekn.

So tawii ko connexion baawɗo yaade e réseau sociaux.( Passe réseau sociaux)

Oon paas waawa yahde o marsataa e applikaasiyooji gonɗi e naatal (photo) gonngal dowɗoo ngal  mbindumi binndi boɗeeji ngal. 

wadde noon ɗuum firti ko nafoore majji huftidinaani, ɗi njaha taa e fof. 

Enen wonaa ɗuum ɓurani en wonaa ɗuum cohlu ɗen, wonaa ɗuum kadi waɗata en arrangé. 

Enen kay waɗata en arrangé tan ko application jahoowo e fof tan Ko wayno 

trois application ɗi kollatmi on les ɗoo ɗii...                      👇👇👇

Ngadortoomi ko WhatsApp mo yimɓe ɓee fof nganndi oo, mo yimɓe ɓee fof njogii o, walla nii mbiyen ko ɓuri heen heewde. 

        👇👇👇

1- WhatsApp: ñoƴƴu e binndol boɗowol he mbaɗaa telecharger.↓

→ WhatsApp (1)

    mi reftina heen kadi.

      👇👇👇

2- Wa Business : ko ɗuum woni innde makko kadi no innde ndee, waynii ko ɗuum o waɗiranaa gollooɓe gila e yeeyooɓe Ekn... 

kono kam belaaɗo fof huutorto. 

 ñoƴƴu e binndol boɗowol he mbaɗaa mo telecharger.↓

→Wa Business

cakkitortoomi mi gaynira ɗum ko 

     👇👇👇

1- GB WhatsApp : application baɗ-ɗo faayiida no feewi kadi belɗo huutoraade, sibu miin mbiyatmi koo ɗooñoo tan kala mbaadi ndi ( couleur)  njiɗ-ɗaa ko ndiin mbattaamo. 

Rouge, noir, blanc, Vert, marron, jeune bleus. EKN..... 

ñoƴƴu e binndol boɗowol he mbaɗaa mo telecharger.↓

↠GB WhatsApp

Kala connexion mbaawɗaa jogaade

aɗa waawiɗi hootoraade. 

Kono Tesko ɗee numero fof ko (Compte) gooto WhatsApp waawi jogaade, so aɗa yiɗi hootoraade. Kañƴi fof maa njongo ɗaa trois numéro différent. On njaaraama. 

Tawee min to Facebook👇👇

Pulaar e pulareeje

 To YouTube  👇👇

 Renndo fulbe

          Suivez-nous sur Aptoide et télécharger nos application et beaucoup d'autres  RENNDO FULBE STORE

Duuɓi Noogas e joy: (25 ans) wonaa balɗe Joy.

YANO E NJALNIIKA 

Duuɓi Noogas e joy: (25 ans) haɓe ndessondiri ɓe meeɗaa haɓde. 

kadi ɓe meeɗaa  dugdude hay sahaa gooto» ina haawnii ena yurminii kadi ina jalnii. haa maay. 

ko gorko gooto  Jaajaho wonnoo e jom suundu mun.

Duuɓi Noogas e joy : 25 ans Haɓe ndesondiri ɓe meeɓa Haɓde ɓe meeɗaa dugdude hay sahaa gooto»

jooni noon haɓe njogii sehil maɓɓe gooto ɓattiiɗoɓe, ɗuum ena haawi ɗum no feewi felliti naandaaɓe.

hol noɓe mbaɗi haɓe njettiiɗoo, kamɓe 

Ɗiɗo.

Walla hol noɓe mbaɗata haɓe mbaasa haɓde, ɓe mbaasa kadi luurdude tee ko kamɓe ngonndi jamma e ñalawma subaha e kikiiɗe. Ko ena wona duuɓi noogaas e joy.»

Hol ko saabii ko kamɓe tan mbay noon.

« tan gorko oo moosi wiyi" ngaal naamnal kam ko miin njaabotoo ɗum « O wiyi: ko adii fof kam a naamndiima ko ɓooyi, kono mami haalane holto ɗum fuɗɗii e holno ɗum ardi. 

Addi ɗum kono dewgal amen yawti haa ɓooyti seeɗa, min njaadi njillu salminoyde mawnam gooto nde min njettii toon nde wonnoo oon ena heewi pucci no feewi. 

jom jomsuudu am oo wiyi" ko maa jannga mbaɗɗu puccu hade amen hootde nokkuuji amen. 

jooni noon ɓe mbaɗɗi nimo puccunguu liɓimo o woyaani o woytaaki o gaañaaki o muusaaka. 

«O wiyi" tan ko goo (1) o watti kadi puccunguu  liɓimo gonngol o refti too rewwnoo. 

«O wiyi" ɗiɗi:(2) o watti kadi puccunguu liɓimo tataɓol tan o hocci fetel o fellingu.

«mbiyi moomi hol mo wiymaa yaa fellu puccunguu matee kaa kaangaaɗo. 

«O wiyi" kam minnene goo. (1) gila ndeen haa jooni jeddi walla luural meeɗaani lommbaade hakkude amen,  koo yiɗi fof ko ɗum mbaɗaɗmi ko haali fof mbiyaɗmi ko eey, alaa  kam wontaa lombo hakkunnde amen.. Ko nii ɗum yaari.

Tawee min to YouTube 👇

       Renndo fulbe

       

           To Facebook  👇

       Pulaar e pulareeje

Ko sakkitii to YouTube  

       👇

                    Pulaar ene weli

gila fenaande fuunti goonga haa ɓoornii comci mun.

 goonga aanndi e hoore mum, teeli baŋnge mun. 

Mawɗo gooto ganngo meeɗii wiyde

Ñalawma gooto goonga e fenaande meeɗiiɗo hawrude, kamɓe tan ɗiɗo goɗɗo tawaaka tawtoraaka. 

- fenaande wiyi goonga jam waali
- goonga kañumne wiyi fenaande  jam waali, ndeen ɓe calmondiri haa saɗi joofi. 

 -fenaande  jokki heen wiyi  kooni
 ko oo, ñalawma hannde  weli, wulaani haa ɓurti ɓuuɓaani kadi haa ɓurti. 

-goonga ndaarimo ko juuti, haalaani haydara, yehi ndaaroy tawi noo wiyrinii ne woodi arti wiyi  fenaande a haalii goonga ko noon woori hannde kay ko ñalawma belɗo. 

-fenaande joki heen wiyi hay maayo ngoo hannde ena weli, Waddi heen moosaali. 

           (...ɗoon e ɗoon...)

-goonga ndaari maayo ngoo no ndiyam ɗam way deeƴje nii, tawi kadi ko fenaande haali koo  ko goonga ko noon woori dimmbini hoore mun wiyi kadi ena woodi fenaande a haalii goonga.

Fenaande dogi fay e ndiyam he memi ɗam wiyi haɗam ɓuuɓi, haɗam heli lootaade. 

Goonga foɗii hoolaade fenaande ɓe ɓuurti comci maɓɓe ɓe ngoni e yinaade, haa ɓooyi seeɗa tan fenaande yalti e ndiyam he ɓoornii comci goonga, yehi laawol mum.

Nde goonga yalti roŋki ɓoornaade comci fenaande, woni e yaade alaa comci, jiiɗo ɗum fof soornoo yimɓe ɓee fof ndogi ɗum.

sibu ko ɓanndu meeru goonga heddii, goonga aanndi e hoore mun alaa feere wonnde wattindii ko naaaɗde e woyndu heɓi toon heddii toon kañum gooto. 

Ko ɗuum saabii gila ndeen haa hannde, yimɓe ɓuri yiɗde e yaawde jaɓde ko fenaande, yimɓe ɓuri horsinde ko penoowo, ko fenooɓe hannde njogii heɗatooɓe, sibu ɗaminaare. 

Hannde so goonga e fenaande ena kaɓa heewɓe heen ko fenaande keedanta sibu ko fenaande ɓurani ɗumen goonga laaɓɗo cer.... 
  
   YouTube 👇

Rendo fulbe

Facebook 👇

Pulaar e pulareeje

Télécharger rendo fulbe👇

Renndo fulbe application

  Njalniika: Demba e Bojel.2sTV 
Njalniika pulaar

Libye hadafi bone ficcat laaci

Libye Mohammaat Hadafi yehii.

        (...bone ficcat laaci...)

añɓe bonɓe bonnooɓe, ñifooɓe jam kuɓɓa fitinaaji, fenooɓe fuuntooɓe ene mbaawi weltaade luuka, ngama poɓɓa kelle, ngona kadi e leewaade, e leewtaade haa kaɗa kadi heewɓe ɗaanaade. 

mbiya keɓii sago mum’en, mbarii gaño mum’en poolii kadi kaɓdiiɗo mum’en, keɓii poolgu kolla aduna oo, fof weltaare mum’en. 

Sibu Hadafi yanii, yehii maayii, nde tawnoo wonnoo ko gaño mum’en 

Kono hannde kam, sinno tan ko woli wonnoo heewɓe maa pirtu bannge mum’en. 

Hadafi yehii wontaa artude ko goonga kono hay gooto e maɓɓe wiytaa leyɗe "libi" hannde ɓuri walla samori, nde hadafi laaminoo ndee.. 

So wonaa tawpere e ngaanumma alaa koɓe ɓeeydani libinaaɓe kame hoɗdiiɓe mum’en. 

pulaar wiyi" Hade wutte fonndeede e jullaare yoo taw joomum tawaaka

"dawde bonngol kam welaani kono ena weemtina. 

ɓeen yiɗnooɓe hadafi woppa laamu yaha, ɓeen wiynooɓe, caɗeele libi fof ko hadafi, so o yehii fof maa rew laawol, so o yehii fof maa feew, fof maa feewne, caɗeele libinaaɓe fof maa cafre, ñawɗo fof maa sellu, baasɗo heen fof maa alɗu. 

Foof tan so renndii renndinaama ko fenaande mehre tan wonnoo, ko bonnude "libi" tan ɓe njiɗnoo ɓe keɓii, ɓe mbaɗii, kadi ɓe mbariimo o maayii, gasiii o yehii. 

Hadafi yehii kono kam haajooni  libinaaɓe e hoɗdiiɓe mumʼen nena ngoya deƴaani. 

Sibu gila nde hadafi waraa, maayi yehi, o yahaani gooto o nawori leydi "libi" haajooni artaani. 

Ko gila e nguurdam makko ɓe kuɓɓi

 Jeeyngol, hannde o maayii kono kam haajooni haɓena mbadda e maggol ngol ñifaani.  

hare waɗi haajooni ɓe ceertaani 

Yimɓe ena mbaree, ena mbarondira ɓeya ena maaya,  ɓee ena ngubbee haajooni ngasaani. 

ɓe mbi'a nooma bone ficcat laaci ɓe nani kono heewɓe heen nde wonnoo ko fuuntaaɓe kedaa e Hakkillaaji mun, gila hanki taw hannde araani ɓe njaɓaani. 

Gila ndeen haa hannde jam ne yilee jam ne ndaartee toon, kono kam haajooni artaani. 

Luural waɗi toon leydi ndii jiiɓaa njiiɓii, haajooni jiiɓtaaka jiiɓtaaki. 

ɓe mbiynoo koɓe tampii ɓe kaastii hadafi, kono jooni ɓe njeewniimo haɓe njiyloo hono makko gila hanki haa hannde ɓe njiytaani ɓe keɓaani

Hadafi aduna oo, fof ne seeɗta nii ɗum ko Laamɗo jiɗɗo jiɗnooɗe leydi mun yiɗi Afrik wonnoo, kono hannde yeehii artaani artataa. 

Gila ndeen haa hannde Afrik foof nimsi ne woya haajooni deƴƴaani. 

Laamɓe e yiɗɓe laamaade hannde ne keewi pamɗaani kono kam hono hadafi hayso ena heen heewaani. 

Jaabaraagal, nuunɗal, pellital yiɗde leydi mun Hadafi ko fof nawdunoo haydara woppaani. 

Miin haajooni meɗa woya Hadafi mi deƴƴaani..